Palautteen antamisen vaikeudesta

Palautteen antaminen pelaajille on haastava taitolaji. Voimme kehittyä paremmiksi palautteen antajiksi ymmärtämällä hyvän palautteen keskeiset tunnusmerkit sekä yleisimmät ongelmakohdat.

Palautteessa on kyse valmentajan tarjoamasta informaatiosta pelaajan suorituksen tai ymmärryksen tasosta. Palautteen avulla valmentaja motivoi pelaajia, viestii heille heidän suorituksensa tasosta sekä ennen kaikkea osoittaa heille, miten he voivat parantaa suoritustaan (ks. esim. Mitchell 2018). 

Myös kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka – joka on ehdottanut, että käyttäisimme palautteen sijaan termiä ediste – korostaa palautteen merkitystä oppimista eteenpäin työntävänä voimana (Lonka 2014, 53):

"Perinteisesti palaute nähdään enemmän ylhäältä annettuna kritiikkinä (engl. feedback) kuin ihmisen oman toimijuuden ja oivalluksen voimistajana (engl. feed forward). Sosiaalinen tuki sekä rakentava ja oikein kohdistettu palaute voivat auttaa ihmista ylittämään itsensä ja saamaan käyttöönsä sellaisia voimavaroja, joita hän ei edes aavistanut omaavansa."

Tärkeydestään huolimatta palautteen antaminen on usein hankalaa ja kömpelöä, ja sen vastaanottaminen on vieläkin vaikeampaa. Palautteen antamista ei pitäisi hankaluuksista huolimatta vältellä, sillä se on olennainen osa tehokasta oppimista.

Harvardin yliopiston tutkijat Douglas Stone ja Sheila Heen käsittelevät palautteen antamiseen sekä vastaanottamiseen liittyviä haasteita kirjassaan "Thanks for the Feedback – The Science and Art of Receiving Feedback Well" (2014). Heidän keskeinen viestinsä meille valmentajille on, että meidän tulisi osata taitavasti hyödyntää kolmenlaista palautetta: arviointia (evaluation), osaamisen kehittämistä (coaching) sekä arvostamista (appreciation).

Arviointi kertoo pelaajille, missä he menevät suhteessa muihin pelaajiin tai suhteessa asetettuihin oppimistavoitteisiin ja mitkä ovat taitojen kehittämisen näkökulmasta seuraavat keskeiset askelmerkit. Suoraan oman osaamisen kehittämiseen tähtäävä palaute ("coachaaminen") tehostaa ja nopeuttaa heidän oppimistaan kohdistamalla heidän huomionsa ja tekemisensä oikeisiin asioihin. Pelaajat tarvitsevat myös arvostavaa palautetta – etenkin nähdyksi tulemista – jotta oma tekeminen tuntuu mielekkäältä ja vaivan arvoiselta.

Arviointi

Arvioinnissa palautteen saajan osaamista ja suoriutumista verrataan suhteessa esimerkiksi toisiin pelaajiin tai ennalta asetettuihin kriteereihin (vrt. fyysiset testit). Arviointi on haasteellinen palautteen muoto, mutta tärkeä osa pelaajan kehittymistä. Ilman jonkinasteista arviointia pelaajan on vaikea asemoida itseään suhteessa muihin pelaajiin ja etenkin siihen, mitkä ovat seuraavat henkilökohtaiset kehitystavoitteet ja askelmerkit näiden saavuttamiseksi.

Stonen ja Heenin mukaan arviointikeskustelut kannattaa käydä erillään muusta palautteenannosta, jotta pelaajalle jää riittävästi aikaa käsitellä ja reflektoida saatua palautetta.

Osaaminen kehittäminen

Osaamisen kehittämisessä tai "coachingissa" tavoitteena on palautteen avulla auttaa pelaajaa laajentamaan tietämystään, terävöittämään taitojaan sekä parantamaan kyvykkyyttään eli kokemustaan omasta osaamisestaan. 

Osaamista kehittävässä palautteessa on aina läsnä myös jonkin verran arviointia. Jos kerrot pelaajalle, että "sinun pitää aktiivisemmin tarjota tukea vapaassa tilassa", tällainen palaute antaa samalla viitteitä siitä, että pelaajan peruspelaaminen on tällä osa-alueella vielä puutteellista.

Arvostaminen

Arvostamisessa on kyse kiittämisestä, motivoinnista, tunnustuksen antamisesta sekä vuorovaikutuksesta. Arvostamisessa on olennaista ihmisten väliset suhteet, yhteyden luominen sekä ennen kaikkea nähdyksi tuleminen: "Arvostan sinun panostasi joukkueen eteen" ja "Huomaa kyllä, että olet harjoitellut ahkerasti ensimmäistä kosketustasi".

Arvostavan palautteen on oltava riittävän yksityiskohtaista, yritteliäisyyden merkitystä korostavaa ja sen pitää tulla muodossa ja tavalla, jota vastaanottaja arvostaa ja ymmärtää (vrt. esimerkiksi ryhmän edessä annettu palaute vs. kahdenkeskinen palaute).

***

Meidän valmentajien on huolehdittava, että pelaajamme saavat riittävän monipuolista palautetta: arviointia, osaamisen kehittämistä ja arvostamista. Tämä ei kuitenkaan vielä itsessään riitä, sillä meidän on myös opittava tiedostamaan eri osapuolten – tässä tapauksessa valmentajan ja pelaajan – keskustelulle asettamat tavoitteet ja odotukset, jotka voivat olla ristiriidassa keskenään.

Usein ongelmia aiheuttaa juuri "epäsynkroninen" kommunikointi, jossa palautteen antajan ja vastaanottajan tavoitteet ja odotukset eivät kohtaa toivotulla tavalla. Tyytymättömyyttä syntyy esimerkiksi tilanteessa, jossa pelaaja odottaa arvostavaa palautetta, mutta saakin osakseen arviointia, tai jossa hän haluaisi tarkempaa ohjeistusta tietyn taidon oppimiseen, mutta saakin vain yleisen tason kehuja hyvästä yrittämisestä. 

Ja vaikka palaute olisikin juuri oikeanlaista ja oikeaan aikaan ajoitettua, palautteen saaja saattaa silti tulkita sen aivan eri tavalla (eli tulkitsee kannustavan palautteen arvioinniksi jne.). Mahdollisia väärinymmärryksiä ja ristiriitoja voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä ja lieventää, jos eri osapuolilla on yhteinen näkemys siitä, millaista palautetta ollaan antamassa ja vastaanottamassa. 

Valmentajan muistilista palautteen antamiseen:

• Millaista palautetta olen antamassa pelaajalle?

• Onko valittu palautemuoto juuri tähän tilanteeseen sopivin ratkaisu? Onko nyt oikea aika arvioida, "coachata" vai antaa arvostusta?

• Ymmärtääko myös pelaaja, millaista palautetta olen antamassa?

• Onko valittu palaute pelaajan näkökulmasta sitä, mitä hän kokee juuri nyt tarvitsevansa?

***

Osana palautteenantoa kannattaa hyödyntää lausetta, joka on koulumaailmassa todettu vaikutuksiltaan "taianomaiseksi": "I’m giving you these comments because I have very high expectations and I know that you can reach them."

Vapaasti käännettynä ja valmentajien kontekstiin soveltuen tämän voisi ilmaista:

"Tässä joukkueessa haluamme kehittyä koko ajan paremmiksi pelaajiksi. Annan tämän palautteen sinulle, koska tiedän, että pystyt parantamaan suoritustasi".

Lauseen tehokkuus perustuu siihen, että se vahvistaa sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta, keskinäistä luottamusta että korkeaa vaatimustasoa. "The Culture Code" -kirjan kirjoittajan Daniel Coylen mukaan tämä lause viestittää pelaajille, että "olet osa tätä joukkuetta", "tämä joukkue on erityinen; meillä on täällä korkea vaatimustaso", ja "uskon, että pystyt saavuttamaan tämän vaatimustason".

Lähteet:

Coyle, Daniel (2018): The Culture Code: The Secrets of Highly Successful Groups.

Lonka, Kirsti (2014): Oivaltava oppiminen.

Mitchell, David (2018): 27 tutkitusti toimivaa tapaa opettaa.

Stone, Douglas & Sheila Heen (2014): Thanks for the Feedback – The Science and Art of Receiving Feedback Well.

Yeager, David et al. (2013): Breaking the Cycle of Mistrust: Wise Interventions to Provide Critical Feedback Across the Racial Divide. Journal of Experimental Psychology Vol. 143, No. 2.