"Tämä on minun juttuni" – pelaajien omaehtoisuutta tukeva valmentaminen

Kuva: Mira Lönnqvist

"Me tehtiin koulussa hauska parikisa, voidaanko opettaa se muille pelaajille nyt treenien alussa?" 

"Voidaanko me tehdä tänään treenien lopuksi se kiva maalintekokisa?"

Olet valmentajana suunnitellut tarkkaan treenijakson harjoitteet, mutta pelaajat esittävät omia toiveitaan ennen treenien alkua. Pitäydytkö tiukasti omissa suunnitelmissasi vai joustatko ja annat pelaajien ottaa hetkeksi ohjat käsiinsä?

Treenijakson oppimistavoitteiden näkökulmasta olisi tärkeää edetä suunnitelmallisesti, mutta pelaajien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja motivaation kannalta treeneissä kannattaa olla myös riittävästi vapauksia ja valinnanvaraa.

Monipuolisten mahdollisuuksien ja valinnanvaran tarjoaminen vahvistaa pelaajien omaehtoisuutta, joka on yksi ihmisen psykologisista perustarpeista koetun kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden ohella. Näiden kolmen perustarpeen täyttyminen muodostaa perustan yksilön hyvinvoinnille, kasvulle ja kehitykselle.

Tutkimuksissa on selvitetty laajalti omaehtoisuutta tukevan valmennuksen keskeisiä tekijöitä. Huomionarvoista on se, ettei omaehtoisuutta tukevassa valmentamisessa ole kyse vain Pelaajat Päättää -viikon kaltaisista tempauksista vaan paljon monitahoisemmasta kokonaisuudesta.

Omaehtoisuutta tukevassa harjoitusympäristössä pelaajille tarjotaan valinnanvaraa, heidät osallistetaan omaan oppimisprosessiinsa sekä huomioidaan heidän tunteensa ja mielipiteensä.

Vinkki 1: Tiedustele pelaajien odotuksia ja toteuta heidän toiveitaan

Kysy pelaajilta, mitä odotuksia ja toiveita heillä on treenien suhteen. Jos mahdollista, muokkaa omia suunnitelmiasi pelaajien toiveiden mukaan, jotta he kokevat treenaamisen mahdollisimman mielenkiintoisena ja mielekkäänä. Tämä ei tarkoita, että treenijaksolle valitut teemat pitäisi vaihtaa. Voit kuitenkin hyödyntää pelaajien itsensä toivomia suosikkiharjoitteita, jotka soveltuvat hyvin valittujen teemojen opettamiseen.

Vinkki 2: Osallista pelaajat omaan oppimisprosessiinsa

Kannusta pelaajia osallistumaan aktiivisesti omaan oppimisprosessiinsa. Kysymysten käyttö on tehokas tapa suunnata pelaajien tarkkaavaisuutta opeteltavan asian kannalta olennaisiin seikkoihin sekä tehostaa niiden oivaltamista ja sisäistämistä.

Voit treenien lopussa jakaa pelaajia pienempiin ryhmiin pohtimaan yhdessä opeteltavan asian keskeisiä laatutekijöitä ja käydä niitä sitten yhdessä läpi. Voit myös pyytää pelaajia kertomaan lyhyesti heti harjoitteen jälkeen, mitä havaintoja pelaajalla itsellään syntyi opeteltavasta asiasta, tai onnistuiko joku toinen ratkaisemaan harjoitteen ongelmatilanteita erityisen taidokkaasti.

Vinkki 3: Tarjoa ohjausta ja neuvoja, mutta jätä riittävästi tilaa pelaajien omalle oivaltamiselle

Jätä harjoitteissa riittävästi aikaa pelaajien omille oivalluksille. Tämä ei tarkoita, että valmentajana vetäydyt itse taka-alalle. Kyse on enemmän ohjauksen ja neuvojen sopivasta annostelusta harjoitteen aikana. Harjoitteen käynnistysvaiheen jälkeen pelaajat kokeilevat ensin omia ratkaisumallejaan. Tämän jälkeen voit johdatella pelaajia asteittain kysymysten ja palautteen avulla kohti haluttuja ratkaisuja. Et voi kuitenkaan luottaa vain pelaajien omaan oivaltamiskykyyn vaan mallisuoritusten näyttämisellä ja onnistuneiden ratkaisujen läpikäymisellä on edelleen keskeinen merkitys oppimisen varmistamisessa.

Vinkki 4: Anna positiivista ja oppimista edistävää palautetta

Tarjoa palautteen avulla pelaajille tietoa heidän suoritustensa tai ymmärryksensä tasosta. Palautteen sijaan voimme käyttää kasvatuspsykologian professori Kirsti Longan tavoin termiä ediste, joka korostaa paremmin ihmisen omaa toimijuutta sekä palautteen merkitystä oppimista eteenpäin työntävänä voimana. 

Vahvista omaehtoisuuta käyttämällä paljon "pystyt oppimaan tämän" ja "ehkä voisit kokeilla tätä" -tyyppisiä ilmauksia sekä välttämällä "sinun pitää tehdä näin" ja "sinun on pakko oppia tämä" -tyyppisiä ilmauksia.

Vinkki 5: Luo turvallinen ilmapiiri, jossa pelaajat kokevat itsensä arvostetuiksi, nähdyiksi ja kuulluiksi

Huolehdi, että pelaajat kokevat treeneissä ja peleissä itsensä arvostetuiksi, nähdyiksi ja kuulluiksi. Turvallisessa toimintaympäristösssä pelaajat uskaltavat kertoa avoimesti omista vaikeuksistaan sekä luottamaan toisten pelaajien tukeen vaikeina hetkinä. Kuuntele tarkasti ja ymmärtäväisesti, jos pelaajat esimerkiksi kertovat olevansa väsyneitä koulupäivän tai viikonlopun turnauksen jälkeen. Huomioi pelaajien vireystila treeneissä ja muokkaa tarvittaessa omia suunnitelmiasi tämän mukaisesti.

***

Mitä paremmin osaamme ottaa valmennuksessa huomioon pelaajien psykologiset perustarpeet, sitä motivoituneempia ja sitoutuneempia pelaajia meillä on mukana toiminnassa. Kun pelaajat kokevat omaehtoisuutta ("tämä on minun juttuni"), sitä enemmän he nauttivat harrastuksesta ja pysyvät sen parissa pidempään.

Lisälukemista:

Amorosea Anthony & Anderson-Butcherb Dawn (2007): Autonomy-supportive coaching and self-determined motivation in high school and college athletes: A test of self-determination theory. Psychology of Sport and Exercise 8 (2007).

Balaguer Isabel (ym.) (2018): The Importance of Coaches' Autonomy Support in the Leisure Experience and Well-Being of Young Footballers. Fronties in Psychology, 29 May 2018.

Hynynen Sini-Tuuli & Hankonen Nelli (2015):  Autonomiaa tukien aktiivisemmaksi? Itsemääräämisen teoria lasten ja nuorten liikunnan edistämisessä. Kasvatus 5/2015.

Kusurkar Rashmi (ym.) (2011): Twelve tips to stimulate intrinsic motivation in students through autonomy-supportive classroom teaching derived from self-determination theory. Medical Teacher 2011; 33(12).

Vasalampi Kati (2017): Itsemääräämisteoria. Teoksessa Salmela-Aro & Nurmi (toim.), Mikä meitä liikuttaa: motivaatiopsykologian perusteet.